Sairaanhoitopalvelut tänä päivänä

Tällä sivulla esitellään sairaanhoidon palveluita ja teksteissä luodaan katsaus sairaanhoidon nykytilanteeseen sen kaikessa laajuudessaan. Sairaanhoito on kehittynyt vuosien saatossa laaja-alaiseksi ja ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtivaksi joukoksi palveluita.

Sairaanhoitoon kuuluu erilaisia osa-alueita, ja ne keskittyvät niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin ongelmakohtiin ihmisen elämässä. Usein puhutaan sairaanhoidosta ja terveydenhoidosta tarkoittaen niillä samaa asiaa. Terveydenhoito voidaan kuitenkin nähdä ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi, kun taas sairaanhoito keskittyy jo sairastuneen ihmisen hoitamiseen ja kuntouttamiseen. Toisaalta molempia voidaan hyvin käyttää kuvaamaan samaa asiaa, sairauksien hoitoa ja ehkäisyä.

Yksityiset vai julkiset palvelut

Tässä kirjoituksessa sairaanhoidolla tarkoitetaan pääsääntöisesti myös terveydenhuoltoa. Monissa maissa sairaanhoito voidaan jakaa julkiseen ja yksityiseen hoitoon. Julkisella hoidolla tarkoitetaan verovaroin järjestettyä hoitoa kun taas yksityisellä sairaanhoidolla yritystoimintaa. Julkista sairaanhoitoa rahoitetaan kansalaisilta kerättävillä sairausvakuutusmaksuilla tai muulla vastaavalla maksulla.

Kansan terveydenhuolto on usein jaettu yksityisen ja julkisen sektorin välillä niin, että toinen taho hoitaa tietyt sairaan- ja terveydenhuollon osa-alueet ja toinen toiset. Toisaalta nämä kaksi sektoria voivat järjestää myös saman alan hoitoa. Usein yksityistä sairaanhoitoa pidetään julkista huoltoa parempilaatuisena ja niihin hakeutumista nopeampana. Se saa monet kääntymään yksityisten palveluiden pariin julkisten sijaan.

Toisaalta yksityiset palvelut maksavat käyttäjälleen enemmän kuin julkiset sairaanhoitopalvelut. Julkista sairaanhoitoa annetaan kunnan terveyskeskuksissa, keskussairaaloissa ja aluesairaaloissa. Niissä annetaan perus- ja erikoissairaanhoitoa ja tehdään terveydenhoidolliset rutiinioperaatiot.

Yliopistollisissa sairaaloissa annetaan erikoissairaanhoitoa. Näiden sairaaloiden yhteydessä toimii kunkin kaupungin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Sairaaloissa annetaan opetusta lääketieteen eri alojen opiskelijoille ja ne toimivat samalla käytännön harjoittelupaikkoina. Yliopistollisissa sairaaloissa on yleensä edustettuna kaikki erikoissairaanhoidon alat. Kansalaisille järjestetään monessa maassa sairaan- ja terveydenhuoltoa elämän eri vaiheisiin liittyen.

Kaikki alkaa neuvolasta

Ennaltaehkäisevän toiminnan rooli nähdään tärkeäksi ehkäisemään myöhempää tarvetta sairaanhoidolle. Hoito aloitetaan usein jo aivan lapsena. Neuvoloissa annetaan hoitoa ja ohjeita niin raskauteen kuin lapsen syntymän jälkeenkin. Neuvolassa siis hoidetaan sekä vanhempia, etenkin äitejä, kuin lapsiakin.

Lastenneuvolat huolehtivat lapsista kouluikään saakka. Siellä lapset saavat esimerkiksi ensimmäiset rokotuksensa. Kouluissa järjestetään kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan oppilaille ja opiskelijoille järjestettyä hoitoa. Siihen kuuluvat säännölliset tarkastuskäynnit kouluterveydenhoitajan luona. Toisaalta kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös se, että sinne saa itse hakeutua erilaisissa sairastumistapauksissa.

Kouluterveydenhuoltoon kuten sairaanhoitoon yleensä kuuluu myös psyykkisten ongelmien hoito. Siksi koululaiset ja opiskelijat voivat hakeutua kouluterveydenhoitajan puheille myös mielenterveydellisissä ja niinkin pienissä asioissa kuin mieltä harmittavien asioiden tähden. Kouluterveydenhoitaja ohjaa aina niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin ongelmissa olevan henkilön tarvittaessa asiaan keskittyneemmän hoidon piiriin.

Opiskelijasta työelämään

Opiskelijaterveydenhuolto on opiskelijoille tarkoitettua terveydenhuoltoa. Se on usein maksullista, mutta julkista terveydenhuoltoa silti halvempaa. Useissa maissa työnantajilla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen toimiva terveydenhuolto. Tämä työterveydenhuolto on potilaille maksutonta. Siihen kuuluvat muun muassa määräaikaiset terveystarkastukset. Usein työterveyshuoltoon kuuluukin vain ennaltaehkäisevä terveydenhuolto kuten tarkistuskäynnit.

Työterveyslääkärille hakeudutaan myös esimerkiksi sairastumistapauksissa sairaustodistuksen saamiseksi. Toisaalta yhä useammat työnantajat järjestävät alaisilleen mahdollisuuden myös ilmaiseen perus- tai erikoissairaanhoitoon. Sen järjestäminen on kuitenkin työnantajille vapaaehtoista. Potilailla on oikeus kaikissa elämän vaiheissaan kääntyä yleisen sektorin palveluita ja saada sieltä hoitoa edullisesti. Yleiseen terveydenhuoltoon kuuluu terveyskeskuksissa annettava sairaan- ja terveydenhuolto.

Myös erikoissairaanhoidon saaminen edullisesti keskussairaaloissa tai yliopistollisissa sairaaloissa kuuluu potilaan oikeuksiin. Erikoislääkäripalveluihin pääseminen edellyttää usein lähetteen saamista terveysaseman yleislääkäriltä tai omalta työterveyslääkäriltä. Sen sijaan yksityisellä puolella lääkärinvastaanotolle pääsee hakeutumaan ilman lähetteitä.

Poliklinikalle vai päivystykseen?

Sairaanhoito tapahtuu pääasiassa sairaalassa, terveysasemilla, neuvoloissa ja muilla terveysalan toimijoiden kuten kouluterveydenhoitajan vastaanotoilla. Myös kotisairaanhoitoa järjestetään ja sitä pidetäänkin yhtenä tulevaisuuden sairaanhoidon nousevista suuntauksista. Sairaalat muodostavat monen eri osaston kombinaation.

Sairaaloissa olevia osastoja ovat muun muassa päivystysalue, johon kiireellistä hoitoa tarvitsevat tulevat. Vuodeosastolla hoidetaan yöksi tai useammaksi yöksi sairaalaan hoitoon tai tarkkailuun jääviä potilaita. Leikkausosastolla on leikkaussali tai -saleja sekä heräämö, johon leikkauksessa olleet potilaat viedään heräämään nukutuksesta.

Poliklinikka on lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto ja se toimii usein sairaalan yhteydessä. Vastaanotolle varataan aika ja joskus siihen tarvitaan lähete. Poliklinikat voivat olla tiettyihin aloihin erikoistuneita, esimerkiksi silmätauteihin. Teho-osastolla hoidetaan vaativaa hoitoa ja valvontaa tarvitsevat potilaat. Lisäksi sairaalasta voi löytyä synnytysosasto, röntgen- ja kuvantamistutkimusten ottoon keskittyvä osasto sekä laboratorio. Lisäksi sairaalassa voi olla psykiatrian osastoja.

Osaavat alan ammattilaiset

Sairaanhoidon parissa toimivien henkilöiden ammattinimikkeitä on pitkä lista. Siihen kuuluvat esimerkiksi sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lääkärit, kirurgit, kätilöt, psykiatrit, lähihoitajat, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat eli bioanalyytikot, ensihoitajat sekä fysio- ja toimintaterapeutit. Kaikissa näissä ammateissa toimiminen edellyttää vahvaa osaamista. Se tulee hankkia koulutuksen kautta.

Terveysalalla toimiminen vakituisesti onkin lähes mahdotonta ilman pätevää alan koulutusta. Sairaanhoidon koulutuksiin kuuluu paljon käytännön harjoitusta harjoittelujen kautta. Monelle harjoittelu esimerkiksi sairaalassa on samalla portti vakituisen työpaikan saamiseen. Sairaanhoidon saaminen katsotaan niin tärkeäksi, että monet maat asettavat sen saamisen niin sanotusti subjektiiviseksi oikeudeksi kansalaisilleen. Sillä tarkoitetaan kansalaisten valtaa tai oikeutta saada tarvitsemiaan palveluita. Kaikki sairaanhoidon palvelut eivät kuitenkaan kuulu tämän oikeuden piiriin.

Siihen kuuluvia on muun muassa kiireellinen sairaanhoito. Subjektiivisen oikeuden sisään kuuluvien palveluiden tuottamiseen kunnilla on velvollisuus varata riittävästi määrärahaa. Suurin osa sairaanhoidon palveluista on kuitenkin määrärahasidonnaista, eli potilaalla on oikeus niihin vain siihen varattujen määrärahojen rajoissa.

Suuri lovi valtion lompakossa

Sairaanhoito on suuri menoerä valtion ja kuntien budjetissa. Usein se muodostaa jopa eniten varoja kuluttavan sektorin yhdessä sosiaalipalveluiden kanssa. Koska sairaanhoito on niin suuri menoerä valtiolle, tai pikemminkin kunnille joiden kautta rahoitus kanavoituu, sen järjestäminen herättää voimakkaita mielipiteitä. Erilaisia ehdotuksia sairaanhoidon järjestämisestä ehdotetaan ja politiikassa niitä puidaan usein. Ei ole ollenkaan harvinaista, että vastavalittu poliittinen edustus kumoaa aikaisempien kollegojensa kehittämät ja aikaansaadut uudistukset omalla kaudellaan. Koska sairaanhuolto koskettaa läheisesti lähes kaikkia kansalaisia, jokaisella tuntuu olevan paras ehdotus siitä kuinka se tulisi järjestää.

Yksi nykypäivän linjauksista sairaanhoitopalveluiden järjestämistä ajatellen on palveluiden tuottamisen siirtäminen kunnilta yksityisille toimijoille. Yleisesti ajatellaan, että yksityisenä palveluna järjestettynä sairaanhoidon palvelut tuotettaisiin laadukkaammin, tehokkaammin ja lopulta myös edullisemmin kuin julkisena palveluna. Tähän pidetään syynä yritystoimintaa leimaavaa hyvän laadun vaatimista ja valvontaa.

Monet kuitenkin pelkäävät sairaanhoidon palveluiden yksityistämiskehitykseen liittyvän negatiivisia seurauksia. Sellaisina pidetään muun muassa ja ennen kaikkea palveluiden saatavuuden heikkenemistä. Pelätään, että yksityiset sairaanhoitopalveluiden tuottajat esimerkiksi lakkauttaisivat pienien paikkakuntien terveyspalveluita, koska niiden ylläpitäminen ei ole kannattavaa. Kuitenkin jokaisen kansalaisen sairaanhoidon palveluiden saamista pidetään tärkeänä ja perusoikeutena riippumatta siitä, millä alueella asutaan.